Liity jäseneksi
info@nuohoojat.fi
 

Nuohooja tulossa – Mitä se tarkoittaa

Lappu postin joukossa kertoo, että nuohooja on tulossa vuosittaiselle käynnilleen. Uusi kiinteistönomistaja voi ilmoituksen saatuaan olla tietämätön siitä, mitä se tarkoittaa tai kuinka nuohoojan käyntiin pitäisi varautua ennakkoon.

Nuohooja on kiinteistönomistajan paloturvallisuuden varmistaja ja asiantuntija. Suomalaisten kiinteistöjen hyvä paloturvallisuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että tulisijoista ja savuhormeista aiheutuvat palovahingot on säännöllisellä nuohouksella kyetty tehokkaasti ehkäisemään.

Nuohousvastuu on kiinteistön omistajalla

Nuohouksen järjestäminen kuuluu pelastuslain mukaan alueellisille pelastuslaitoksille. Ne voivat huolehtia siitä itse, tai hankkia tarvittavat nuohouspalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Pelastuslaitokset voivat sallia myös sen, että rakennuksen omistajat tai haltijat sopivat nuohouksesta yksityisten palvelujen tuottajien kanssa.

Kiinteistön tulisijojen ja hormien nuohoamisvastuu on lain mukaan kuitenkin yksiselitteisesti kiinteistön omistajalla. Hänen tulee huolehtia siitä, että nuohoaminen on käytännössä mahdollista.

Jos nuohousta ei jostakin syystä ole hoidettu, alueen pelastusviranomainen voi määrätä kiinteistön omistajalle uhkasakon nuohouksen laiminlyönnistä. Varsinkin loma-asuntojen omistajia on usein vaikea tavoittaa. Myös uusien asuinalueiden pientalojen omistajien tavoittaminen voi tuottaa ongelmia, jos tieto ei kulje rakennusviranomaisilta nuohoojille.

Talon omistaja tai haltija saa ennen nuohousta sitä koskevan ilmoituksen. Se edellyttää, että joku on nuohouksen aikana paikalla huolehtimassa, että nuohooja voi tehdä työnsä.

Kuka saa nuohota?

Pelastustoimilain mukaan nuohoojan ammatin harjoittajalta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja alueen pelastuslaitoksen palveluksessa olevalta nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto. Nuohooja on siis aina ammattitaitoinen asiantuntija.

Kuinka usein nuohotaan?

Käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita.

Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Tämä määräväli ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja.

Omaan yksityiseen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava vuoden välein.

Nuohous suoritetaan tarkoituksenmukaisena ajankohtana.

Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava lisäksi ennen käyttöönottoa.

Miten nuohoukseen valmistaudutaan?

Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisija voidaan nuohota esteettä. Sen lisäksi on huolehdittava siitä, että savuhormille on esteetön ja turvallinen pääsy. Se tarkoittaa turvallisia ja kiinteästi asennettuja tikkaita ja tarvittaessa kattosiltoja ja nuohoustelineitä. Erityisesti talviaikaan on varmistauduttava siitä, että kattotikkaat ovat kunnossa. Rakennuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava paloturvallisessa paikassa palamisjätettä varten palamaton astia. Tarkoituksenmukaisin tuhka-astia on esimerkiksi peltinen kannellinen säiliö.

Nuohoojan tulee ennen nuohousta poistaa nuohousta haittaavat laitteet, avata savupellit ja tiivistää ne auki asentoon, sekä tarkistaa liitinhormien ja nuohousluukkujen tiiviys. Sen lisäksi nuohoojan on suljettava tarvittaessa painovoimaiset ilmanvaihtoventtiilit ja pysäytettävä koneellinen ilmanvaihtolaitos sekä tarkistettava, että mahdollinen öljynpoltin on irrotettu toiminnasta. Nuohoojan pitää sulkea ja tiivistää myös tulisijan aukot sekä suojata liesitaso tai kiuaskivet. Mikäli nuohous suoritetaan käyttäen hormin alipaineistusta, tulee suojaustyön yhteydessä ottaa huomioon, ettei tulisijaa saa tiivistää liikaa, vaan on varmistettava riittävä ilmavirtaus hormissa.

Mitä nuohotaan ja tarkistetaan?

Nuohooja nuohoaa savuhormin lisälaitteineen sekä liitin- ja yhdyshormin. Nuohooja poistaa nuohouksesta kertyneen jätteen ja tuhkan sekä varmistuu siitä, ettei hormiin jää nokipalonvaaraa aiheuttavia palavia aineita. Nuohooja nuohoaa myös tulisijan, puhdistaa savupellit ja tarkistaa niiden toimivuuden.

Nuohooja avaa myös tarpeen vaatiessa tukkeutuneen savuhormin ja tarkistaa mahdolliset hormivuodot.

Nuohooja tarkistaa tulisijojen, savuhormien, tikkaiden ja nuohoustelineiden kunnon. Jos nuohooja havaitsee vikoja ja puutteita, hän ilmoittaa niistä kiinteistön omistajalle tai haltijalle, sekä alueen pelastusviranomaisille.

Mitä nuohouksen jälkeen tehdään?

Nuohooja vie nuohouksessa kertyneen palamisjätteen sille osoitettuun paloturvalliseen paikkaan. Nuohooja palauttaa tulisijan, savuhormin ja mahdollisen ilmanvaihdon siihen käyttövalmiuteen, jossa ne olivat ennen nuohousta. Nuohooja antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle todistuksen tekemästään työstä. Todistuksesta ilmenee muun muassa nuohouksen laajuus, mahdolliset viat ja puutteet.

Nuohooja opastaa myös tarvittaessa tulisijan käyttäjää tulisijan oikeaan käyttöön.

Mitä muuta nuohooja tekee?

Savuhormiin saattaa kertyä vuosien kuluessa pikeä, jonka poistaminen voidaan tehdä harjaamalla tai polttamalla. Noen polttamisesta on aina tehtävä ilmoitus ennakkoon alueen hätäkeskukseen ja tarvittaessa sovittava varotoimenpiteistä alueen pelastusviranomaisten kanssa.

Noen polttaminen on vaativa toimenpide, joka vaatii kahden henkilön yhteistyön. Noenpoltto saattaa vahingoittaa hormia, jos lämpötila hormissa nousee liian suureksi. Pahimmassa tapauksessa tuli leviää hormista rakennuksen muihin rakenteisiin. Tällaisten tapausten jälkeen voidaan joutua kiperiin keskusteluihin vakuutusyhtiön kanssa.

Tehot irti tulisijasta – ympäristöystävällisesti

Tulisijojen rikkidioksidi- ja typpipäästöihin voidaan vaikuttaa oikealla poltto- ja puhdistustekniikalla, mutta hiilidioksidipäästöihin vain polttamalla vähemmän. Yksinkertaisinta energiansäästöä asumismukavuudesta tinkimättä onkin polttaa mahdollisimman tehokkaasti.

– Nuohouksella ja puhdistuksella saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä. Myös ympäristömme kannalta olisikin tärkeää, että polttamalla tuotettu energia saataisiin mahdollisimman hyvin talteen. Tulisijan hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa merkittävästi polttamalla oikein ja pitämällä tulipinnat puhtaina, Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Esko Penttilä muistuttaa.

Suomessa nuohousmääräykset perustuvat yksinomaan paloturvallisuussyihin, mutta Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa tulisijat nuohotaan ensisijassa ympäristönsuojelullisista ja energiansäästösyistä. Näissä maissa tulisijoja nuohotaan jopa useammin kuin Suomessa. Lämmityslaitteiden päästömittaukset ovat pakollisia ja ne muodostavat merkittävän osan nuohoojan työstä.

Mitä nuohoaminen sitten maksaa?

 

Nuohousmaksun suuruus perustuu tulisijojen ja savuhormien määrään. Tavanomaisten toimenpiteiden hinta on  noin 40 - 70 euroa. Laskutus perustuu alueen pelastuslaitoksen vahvistamaan nuohoustaksaan. Nuohousmaksu on suhteellisen pieni menoerä; paremmasta turvallisuudesta kannattaa aina maksaa.

Suomessa toimii noin 900 nuohoojaa, joista noin puolet on itsenäisiä yrittäjiä. Nuohoojien määrä on vähentynyt viime vuosina osin nuohouspiirien ja työn vähenemisen myötä. Vähenemisen syynä on myös se, että nuohoojan ammattia ei pidetä nuorison keskuudessa houkuttelevana.

Merkittävä osa nuohoojista on suorittanut nuohoojan ammattitutkinnon. Tutkintoon voi valmentautua mm. Nuohousalan Keskusliiton kursseja käymällä. Itse tutkinto suoritetaan Pirkanmaan Taitokeskuksessa.

Vuonna 1932 perustettu Nuohousalan Keskusliitto ry kokoaa alansa keskusjärjestönä Suomen yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi. Liitossa on nykyisellään runsaat 300 jäsentä.

Työ on yhä vaativampaa

Nuohoojalla on merkittävä rooli niin rakennusten palonehkäisyssä, energiasäästössä, ympäristönsuojelussa kuin ihmisten terveydestä, hyvinvoinnista ja asumismukavuudesta huolehdittaessa. Myös kansainvälisten sopimusten ja normien vaateet suomalaisten rakennusten energiatehokkuudelle ja hiukkas- sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle edellyttävät yhä huolellisempaa hormien, tulisijojen ja kattiloiden kunnon ylläpitämistä ja palamisen tehokkuuden ja puhtauden lisäämistä.

Nuohoojien työ ja sitä myöten ammattikuva on viime vuosina merkittävästi monipuolistunut. Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset, puhdistukset, huollot ja mittaukset muodostavat yhdessä nuohoojan perinteisten tehtävien tulisijojen ja savuhormien kunnon tarkastamisen ja puhdistamisen kanssa palveluvalikoiman rungon.

Nuohooja tekee myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia sekä korjaa savuhormeja. Nuohooja puhdistaa lämmityskattiloiden tulipinnat ja tarkistaa, toimivatko laitteet oikein, esimerkiksi mittaamalla kattilan palamishyötysuhteen.

Oleellisen osan ammattitaitoisen nuohoojan työstä muodostaa asiakkaiden neuvonta ja konsultointi palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyvissä käyttö-, huolto- ja suunnitteluasioissa.

Nuohooja huolehtii siten työllään kiinteistöjen paloturvallisuudesta, sisäilman puhtaudesta, energian säästöstä sekä ympäristön puhtaudesta.

Lisätietoja: Nuohousalan Keskusliitto ry, toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen, puh. (09) 6844 160, info@nuohoojat.fi, www.nuohoojat.fi