Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistajien työhygieniatutkimukselle kunniakirja

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto on myöntänyt kunniakirjan Kuopion yliopistolle ja VIRRANTA-yhtiöille työturvallisuusriskien ehkäisemiseen ja hyviin käytännön ratkaisuihin tähtäävästä tutkimustyöstä. Yhteistyökumppanit osallistuivat Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämään ”Rakennamme turvallisesti” kilpailuun, jossa haettiin kansallisia ehdokkaita Euroopan laajuiseen työturvallisuuskilpailuun. Kilpailun tarkoituksena on osoittaa esimerkkien avulla työnantajille ja työntekijöille kaikkialla Euroopassa, että hyvien työturvallisuuskäytäntöjen noudattamisesta on etua.

Suomen ehdokkaiden kunniakirjojen jakotilaisuus oli Sosiaali- ja Terveysministeriössä keski-viikkona 24.marraskuuta. Kuopion Yliopiston ja VIRRANTA-yhtiöiden puolesta kunniakirjan vastaanotti toimitusjohtaja Petteri Virranta VIRRANTA-yhtiöistä. Palkinnon luovutti Sosiaali- ja Terveysministeri Sinikka Mönkäre.

Kilpailuun osallistuttiin Työsuojelurahaston rahoittamalla tutkimushankkeella (hanke 102372), joka päättyi vuoden 2004 keväällä. Hankkeessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistajien työhön liittyviä vaaroja kyselytutkimuksella sekä epäpuhtauksille altistumista kenttämittauksilla yhdeksässä erilaisessa puhdistuskohteessa. Merkittävimmiksi työperäisiksi altisteiksi puhdistajien työssä osoittautuivat hiukkaset ja mineraalikuidut. Hiukkasille altistuminen oli suurinta suljetuissa ja ahtaissa tiloissa työskenneltäessä. Kuiduille altistuttiin eniten alaslaskettujen kattojen purun ja lämpöeristeiden irrotuksen yhteydessä.

Eniten fyysistä kuormitusta puhdistustyössä aiheuttivat jatkuva liikkuminen tai kiipeily, kumarat työ-asennot, polvi- tai kyykkyasennossa työskentely sekä kädet koholla työskentely. Ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti sekä tapaturmavaara aiheuttivat eniten henkistä kuormitusta. Tyypillisimmiksi tapaturman aiheuttajiksi puhdistustyössä ilmoitettiin tikkaiden sekä telineiden kiinnitys ja kunto, ahtaat työskentelytilat sekä luukkuihin ja kulkuteihin liittyvät tekijät. Yleisimmin puhdistajien tapaturmat olivat olleet pinta- ja viiltovammoja, jotka kohdistuivat kämmeniin ja sormiin.

VIRRANTA-yhtiöiden toimitusjohtaja Petteri Virrannan mielestä suurin osa tutkimuksessa esille tulleista kehitystarpeista on ollut helppo ja nopea siirtää käytäntöön. Erityisesti ne seikat, joihin puhdistaja pystyy itse vaikuttamaan (esim. suojautuminen, turvallinen tikas- ja kattotyöskentely). Virrannan mukaan osallistuminen hankkeeseen lisäsi työntekijöiden tietoisuutta työturvallisuuskysymyksissä. Lisääntyneen tiedon myötä yritys on huomioinut pölyiset työt entistäkin paremmin ja työntekijöiden on ollut helppo motivoitua henkilönsuojainten käyttöön. Lisäksi tikastyöskentelyn turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Puhdistustyöntilaajan suuntaan yritys on lisännyt vaatimuksia mm. kulkuteiden ja ilmanvaihtokonehuoneiden tyhjentämiseksi varastoiduista tavaroista. Suojainten saatavuuteen on jo aiemmin kiinnitetty huomiota ja niiden käyttöön on annettu työpaikalla koulutusta.

Tutkimuksen tulokset hyödyttävät laajemmin koko toimialaa, sillä tuloksista laadittiin puhdistajien työturvallisuutta käsittelevä opas, jota alan yritykset voivat käyttää perehdyttäessään työntekijöitään oikeaan suojautumiseen ja turvallisiin työtapoihin.

Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen ja VIRRANTA-yhtiöiden lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuivat VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos, Kiinteistöalan koulutuskeskus, Nuohousalan keskusliitto, Nuohous- ja ilmastointipalvelu Karjalainen Esa Ky, Oy Lifa Ltd, Oy IV-Special Ab ja L&T.

Lisätietoja: Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Pertti Pasanen pertti.pasanen@uku.fi, 017-163 157 

VIRRANTA-yhtiöt, Petteri Virranta, petteri.virranta@virranta.fi, 017-2834 770