Nuohoustoimi Suomessa

Nuohoojia Suomessa on yhteensä noin 900, joista runsaat 400 on yksityisyrittäjinä toimivia piirinuohoojia. Piirinuohoojien palveluksessa on yli 400 työntekijää. Kunnallisia nuohouslaitoksia on yksi: Sievissä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ja muutamassa muussa kunnassa on käytössä niin sanottu sopimusperusteinen nuohous.

Nuohoojien työtilanne on tällä hetkellä hyvä. Ammattitaitoisia nuohoojia ei ole riittävästi, joten alalle on tarvetta saada lisää työvoimaa.

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin ja -asetukseen  Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Lisäksi tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Nuohouksen järjestämisestä laissa (59 §) todetaan, että alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan.

Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä:

  1. tuottaa nuohouspalvelut itse; tai
  2. hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta; taikka
  3. sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa.

Alueen pelastustoimen järjestäessä nuohouspalvelut 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla se päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta.

Rakennuksen omistajan, haltijan ja huoneiston haltijan 13§ säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että tulisijat ja savuhormit on huollettu ja puhdistettu voidaan toteuttaa ainoastaan alueen pelastustoimen 1 momentin mukaisesti päättämän palveluntuottajan toimesta. Pelastuslaitos voi kuitenkin yksittäisen kohteen osalta antaa luvan siihen, että nuohouksen suorittaa joku muu kuin nuohooja. 

Lain 63§:n mukaan "nuohoojan ammatin harjoittajalta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja kunnan palveluksessa olevalta nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto."

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen nuohoojan ammattitutkintoa suorittava henkilö on koulutuksen aikana kolmen vuoden ajan kelpoinen toimimaan nuohoojana itsenäisesti, jos hän on suorittanut nuohoojan ammattitutkintoon kuuluvat tulisijojen ja savuhormien nuohousta ja kiinteistöjen turvallisuuden tarkkailua koskevat osiot. Nuohouspalvelujen tuottajan tulee riittävällä tavalla ohjata ja valvoa ammattitutkintoa suorittavan henkilön itsenäistä nuohoustyötä.

Edellä mainittujen lisäksi tarkemmat säännökset nuohouksesta ilmenevät sisäasiainministeriön nuohousasetuksesta.

Nuohoojan palveluvalikoima on laaja.

Nuohousyrittäjän toimenkuva jakaantuu selkeästi kahteen päätoimialaan ns. mustaan nuohoukseen ja ilmanvaihtoon liittyviin tehtäviin.   

Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset, puhdistukset, huollot ja mittaukset muodostavat  yhdessä nuohoojan perinteisten tehtävien tulisijojen ja savuhormien kunnon tarkastamisen ja puhdistamisen kanssa palveluvalikoiman rungon.

Nuohooja tekee myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia sekä korjaa savuhormeja. Lisäksi nuohooja puhdistaa lämmityskattiloita ja tekee palamistapahtumaan liittyviä hyötysuhdemittauksia.

Oleellinen osa ammattitaitoisen nuohoojan työtä on asiakkaiden neuvonta ja konsultointi palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyvissä käyttö-, huolto- ja suunnitteluasioissa.

Nuohooja huolehtii työllään kiinteistöjen paloturvallisuudesta, sisäilman puhtaudesta, energian säästöstä sekä ympäristön puhtaudesta.